Kuka tahansa voi vaikuttaa

Posted on by Reima Orvasto

“Siihen aikaan kun isä Kekkosta äänesti…”

Ennen kaikki oli helppoa, piti vain äänestää vaaleissa ja seurata uutisista kuinka oma ehdokas pärjäsi. Nyt kuka tahansa voi olla viestinnän tuottaja. Elämme täysin uutta aikakautta. Muutos on vähintäänkin yhtä merkittävä, kuin aikanaan teollistuminen oli. Muutokset heijastuvat jokapäiväiseen elämäämme, olimme sitten mukana sosiaalisessa mediassa (some) tai emme.

Olet saattanut ihmetellä, miksi yhteiskuntakriitikot ja ääriajattelua harrastavat saavat niin paljon julkisuutta. Ovatko suomalaiset yhtäkkiä muuttuneet rasisteiksi ja anarkisteiksi? Kansalaisjärjestöjen kokemuksen mukaan suuri hiljainen enemmistö on kuitenkin edelleen suvaitsevaista. Kaikki eivät vain pidä omasta näkemyksestään niin kovaa ääntä. Jos et siis itse välitä omaa näkemystäsi ja asiantuntemustasi sähköisen viestinnän kanavilla, muut tekevät sitä joka tapauksessa ja saavat äänensä kuuluville.

Joidenkin näkemysten mukaan elämme jatkuvaa informaatiosotaa, jossa trollit jakavat tarkoitushakuisesti väärää tietoa. Motiivit ovat yleensä poliittisia jopa valtakuntien tasolla. Miten sitten tavallinen kansalainen voi erottaa huuhaan todenperäiseltä viestinnältä? Seuraavassa muutama vinkki:

  • Tutki aina mikä taho on tiedon julkaisijan takana. Hyvältä näyttävä sivusto ei ole vielä sisällön laadun tae.
  • Etsi vastaavaa tietoa muista lähteistä. Perinteisen median julkaisemat artikkelit ovat yleensä ammattilaisten tekemiä ja siten käyneet läpi jonkinlaisen journalistisen etiikkaan perustuvan hyväksymiskäytännön. Viranomaisen julkaisema tieto lienee parhaiten pureskeltua.
  • Keskustelufoorumien ja esim. Facebookin viestit ovat yksityishenkilöiden henkilökohtaisia mielipiteitä, joiden todenperäisyyteen on syytä suhtautua varauksella.
  • Kyseenalaista ja kysy muiden mielipiteitä.

Skeptikkojen julkimona tunnettu Esko Valtaoja pitää Wikipediaa yhtenä luotettavimpana lähteenä. Väite perustunee siihen, että virtuaalisen tietosanakirjan tiedonkeruuta valvotaan tarkasti ja sen sisältöä voi kuka tahansa asiaa hyvin tunteva aina korjata ja täydentää.

Vaikuttamisviestintä määritellään havaintoihin perustuvaksi tiedottamiseksi ja äärimmillään propagandaksi tai peräti aivopesuksi. Tavoitteellisella vaikuttamisella pyritään kasvattamaan ja suostuttelemaan kanssaeläjiä toimimaan mielestämme oikeaan suuntaan. Vaikka sähköiset viestimet tarjoavat tähän meille erilaisia mahdollisuuksia, tehokkain viestintä tapahtuu kuitenkin omassa lähipiirissämme.

Ne keinot, joilla viestimme vaikuttavasti perustuvat asiantuntemukseen ja sen vakuuttavaan esittämiseen. Asiantuntijuutta tukee se, että et ole asiasi kanssa yksin. Joukossa on voimaa ja sen myötä myös asia saa laajemman verkoston taakseen. Sähköisen viestinnän aikakaudella  on erityisen tärkeätä, että puhutaan asioista, jotka ovat hyvin perusteltuja ja mahdollisesti todistettavissa oikeaksi. Mediakriittisyys on päivän sana. Vakuuttavuutta viestiin saadaan selkeällä ja oikeakielisellä tekstillä sekä viestin visuaalisella ulkoasulla. Sähköisessä viestinnässä kirjoitetun tekstin lisäksi voi käyttää sekä pysäytettyä että liikkuvaa kuvaa ja ääntä. Jokaisen älypuhelimen haltijalla on tarvittavat välineet asiaa valaisevien kuvien ja videoiden julkaisemiseen. Viestin julkaisemisessa käytetään usein useita kanavia yhtä aikaa, esimerkiksi liittämällä Facebookpäivitykseen YouTube tai Vimeo -linkin. Jakamalla linkkejä asiaa tukeviin ja taustoittaviin artikkeleihin, annetaan lukijalle mahdollisuus perehtyä asiaan laajemmin.

Vaikuttavinta viestintä on silloin, kun se kerrotaan kokemuksellisen tiedon kautta omalle lähipiirille. Viestin tarinallisuus auttaa ymmärtämään ja saa viestin vastaanottajan tuntemaan, että hän saa tietoonsa jotain ainutlaatuista. Nämä ovat niitä juttuja, joita kerrotaan eteenpäin “hyvän tutun” kertomana. On kuitenkin pidettävä huolta, ettei itse sorru “joku kertoi, että…” -tautiin. Voimakkaat mielipiteet tulisi sitoa omakohtaisiin kokemuksiin ja faktoihin. Jos tuttavapiiriin kuuluu poliittisesti aktiivista väkeä, on toki sallittua ja toivottavaa pitää heidät tietoisena arkielämän epäkohdista.

Sähköisten viestimien avulla jokainen voi olla omalla tavallaan vaikuttaja omalle verkostolleen. Sosiaalisessa mediassa, esimerkiksi Facebookissa, vaikuttaminen on yksinkertaisimmillaan “tykkää” tai “jaa” -painikkeiden käyttöä. Itseään kiinnostavia uutisia löytää helpoimmin liittymällä tiettyä aihetta käsitteleviin keskusteluryhmiin. Somepalveluissa oman mielipiteen voi helposti kirjoittaa kommentiksi muiden tekemiin päivityksiin. Usein päivitykset ovat linkkejä mielenkiintoisena pidettyihin artikkeleihin tai esim. blogikirjoituksiin. Jos kirjoittaminen sujuu ja tuntuu mielekkäältä, oman blogin perustaminenkaan ei ole teknisesti vaikeaa. Ilmaisissa blogialustoissa (esim. blogger.com tai wordpress.com) on valmiina erilaisia sivupohjia ja toimintoja, joilla pääsee helposti alkuun. Niissä on myös valmiina painikkeet, joilla kirjoituksen voi helposti jakaa sosiaalisen median palveluihin. Artikkeli kannattaa linkittää paitsi Facebookiin, myös ainakin median suosimaan Twitteriin ja ammattilaisille tarkoitettuun Linked In -palveluun. Blogia ei tarvitse perustaa itse, jos jonkun yhteenliittymän, esimerkiksi kansalaisjärjestön, ylläpitämään blogiin vastaanotetaan artikkeleita. (Ks lisätietoja esim. Talentian vaikuttamisoppaasta)

Kun huoli jostakin yhteiskunnallisesta epäkohdasta on suuri, tarvitaan yhteistyötä ja suunnitelmallisuutta asian esilletuomiseksi. Silloin tulee kyseeseen monikanavainen kampanjointi. Kampanjalle määritellään tavoitteet, kohderyhmät ja aikataulu sekä tarkoitukseen parhaiten sopivat kanavat. Visuaalisella ilmeellä näkyvää kampanjaa tuetaan avainhenkilöiden henkilökohtaisilla tapaamisilla, seminaareilla ja lehtikirjoittelulla. Sähköisten kanavien ja perinteisen sanomalehdistön lisäksi ei pidä unohtaa aikakauslehtiäkään.

Tietoyhteiskunnan aikakaudella on osattava elää sen ehdoilla. Kukaan ei voi enää piiloutua välinpitämättömyyden verhon taakse. Sosiaalisen median ohjausmekanismit muokkaavat maailmankuvaamme haluamaamme suuntaan ja saattaa siten huomaamattamme muodostaa siitä vinoutuneen (ks. linkki YLE:n artikkeliin). Tällaisen “somekuplan” vaikutus ulottuu jokapäiväiseen elämäämme joskus jopa ikävän dramaattisella tavalla. Tietoyhteiskunnan etenemistä emme voi estää, mutta voimme omalla toiminnallamme olla mukana kehittämässä sitä parempaan suuntaan. Yksinkertaisimmillaan se merkitsee vain rohkeutta oman mielipiteen ilmaisuun. Media kaipaa meitä “hyviksiä” ajamaan maailmaa parempaan suuntaan.

@Reima Orvasto
viestintäyrittäjä

Kirjoitus on julkaistu Suomen varhaiskasvatuksen erityisopettajat ry:n jäsenlehdessä  “SVEOJEN kiemurat” 9/2016 

Linkit:

Some-vaikuttaminen pähkinänkuoressa:

  • käytä lyhyttä ja ytimekästä ilmaisua
  • kiinnitä huomiota oikeinkirjoitukseen ja asioiden todenperäisyyteen
  • liitä viestiin kuva tai videolinkki
  • viittaa asiantuntija-artikkeleihin
  • kannusta lähipiiriäsi jakamaan viestiä
  • “peukuta”, jaa ja kommentoi myös muiden tekemiä päivityksiä