Laivan arvoitus -seikkailuromaani

Kirjan julkaisupäivä on 17.10.2023. Ennakkotilattavissa täältä. Jos haluat osallistua julkkareihin Rauman Merimuseolla 17.10.2023 klo 13.00, ole ystävällinen ja ilmoittaudu etukäteen ilmoittautumislomakkeella.

Suomalainen kauppalaivasto siirtyi höyryvoimasta moottorialuksiin 1960-luvulla. Raumalle rekisteröity S/S Someri oli yksi lajinsa viimeisistä. Se oli laivanvarustaja Ilmari Tuulen omistaman Oy Mariners Shipping Ltd:n kauppa-alus, joka kuljetti pääasiassa hiiltä Puolasta Suomeen. Sillä tehtiin myös pidempiä matkoja aina valtameren taakse saakka. Laiva oli rakennettu englannissa vuonna 1939. Sodan syttyessä laivaa seisotettiin Länsi-Afrikan rannikolla ja oletettavasti se oli myös tiedustelutehtävissä. Tiettävästi Someri on sodan aikana toiminut myös sukellusvene-esteenä Thames-joessa saatuaan ensin saksalaisen syöksypommittajan sirpaleita runkoonsa. Laiva kuitenkin nostettiin ja kunnostettiin uudelleen sodan jälkeen ja myytiin suomalaisille varustamoille, viimeisimpänä Ilmari Tuulen suojiin.

S/S Someri kirjan tapahtumaympäristön esikuvana

Tekniikan tohtori, arkkitehti ja yhdyskuntasuunnittelija Tapani Launis Lauttasaaren satamassa. Katso myös videotallenne: https://youtu.be/deNGZVhirnA?si=O_X-wU1XGrEWCI3b

S/S Someri seilasi jo viimeisiä reissujaan, kun kirjan kirjoittaja Tapani Launis sai omakohtaista kokemusta palvelusta laivan kansimiehenä. Laivalla oli silloin merenkulun veteraaneja, villillä linjoilla seilanneita merimiehiä eli ”skönäreitä”. Päällystö oli raumalaisia Koiviston saarelta kotoisin olevia kokeneita merenkulkijoita. Someri on hyvä esimerkki merenkulun murrosvaiheesta höyrylaivoista modernin teknologian mekanisoimiin moottorilaivoihin.

Merimiesslangia

Merimiesten puhekieli on aikojen saatossa muodostunut omaksi slangikseen. Miehistöt näkivät paljon maailmaa ja usein myös miehistön jäsenet olivat kansainvälisiä. Murresanojen syntyperä perustuu usein englanninkielisiin sanoihin. Esimerkiksi miitsippi = middle ship eli keskilaiva, täkkäri = deckhand eli kansimies, puuri = board eli laita, jne. Skönäri eli merimies sen sijaan juontunee ruotsin sjö, meri -sanasta. Merimiesten slangi on juurtunut myös laivan päällystön kotikaupungin Rauman murteeseen eli “raumangiäle”. Murre poikkeaa muista lounaismurteista merimiesten välittämän kansainvälisen kulttuurin vuoksi.

Kirjassa käytetään paljon merimiesslangia, jonka ymmärtämistä auttaa lopussa olevat suomennokset. Kirja on siis myös mainio oppikirja merimiesten käyttämään kieleen.

Murroskausia

Kirjassa Launis rakentaa mukaansatempaavan tarinan nuoresta miehestä, joka lähtee merille suomalaiseen rahtilaivaan. Laiva on jo aikansa elänyt höyrylaiva S/S Somerinsaari ja on esimerkki siirtymäkaudesta merenkulussa nykyaikaiseen huipputekniseen mekanisoituun rahtiliikenteeseen. Sama siirtymävaihe oli nuorella miehellä seikkailunhakuisen nuorukaisen kasvamisesta aikuiseksi ja maailman ongelmista tietoiseksi haasteellisessa ja kovassakin meriympäristössä.

Elämän arvoitusta ratkomassa

Laiva joutuu yllättäen keskelle globaalia kriisiä, joihin nuori mies on osallisena laivan arvoituksellisen tarinan ratkaisuvaiheissa. Samoin uudemman ajan globaalit ongelmat ovat kehittymässä ja tulevat nuorukaisen kasvutarinan osaksi. Paluu kotiympäristöön jatkamaan opintoja ja sen jälkeen normaalia elämää tuli mahdolliseksi, mutta kirjassa kuvatut kokemukset ovat jättäneet jälkensä koko tarina päähenkilön loppuelämään. Myös ymmärrys globaaleihin ihmisyhteisön ja ympäristön ongelmiin kasvoi kokemusten kautta. Siksi voi kuvata kirjan otsikon ”laivan arvoitusta” hyvinkin ”elämän arvoituksen” ratkaisuyrityksenä.

1960-luvun opiskelijaliike

Launiksen opiskeluvuodet sattuivat ajankohtaan, jossa perinnerikas ja maltillinen opiskeluelämä sai uusia piirteitä. 1950-luvun maltillinen opiskeluympäristö muuttui, 1960-luvun puolessavälissä maailman globaaleja ihmisyhteisön ja ympäristön ongelmia tiedostettiin opintoyhteisöissä ja aktiivinen toiminta myös käynnistyi. Tilannetta kärjisti myös Vietnamin sota, johon joutui arpalipun vetäneitä opiskelutovereita Yhdysvalloissa. Jotkut heistä joutuivat levittämään helikopterista Agent Orange myrkkyä viidakkoihin tarkoituksenaan tuhota sissit ja heidän elinympäristönsä. Ympäristötietoisuus ja globaalien ongelmien esiintulo lisääntyi Suomessakin.

Merimatkailu avartaa

Launis halusi ottaa selvää globaaleista ongelmista tutustumalla niihin paikan päällä. Matkailu ei 1960-luvulla ollut kovinkaan helppoa, niinpä hän päätti lähteä merille. Silloiset satamat sijaitsivat asutuskeskusten vieressä ja lastausajat olivat useita vuorokausia. Laivaa saatettiin huoltaa telakalla viikkojakin. Joskus satamat olivat sademetsien keskellä ja lähellä alkuperäiskansojen toimintaa. Siis mahdollisuudet tutustua ympäristöön ja sen ihmisiin olivat hyvät.

Silloisten rahtilaivojen miehistöt muodostivat pienen yhteisön, usein jopa 50 merimiestä. Meri oli myös luonnonelementti, joka moninaisuudessaan oli merenkävijälle haasteellinen toimintaympäristö – palkitseva ja rankaiseva. Vaikka kysymyksessä oli nuoren miehen seikkailu kovassa meriympäristössä, joutui siinä henkisesti kasvamaan ja opiskelijana oikealla tavalla aikuistumaan.

Kirjan kirjoittajalle meriseikkailut olivat unohtumattomia elämänkokemuksia, jotka vaikuttivat jatkossakin maailman ongelmien ymmärtämiseen. Tämän kirjan kirjoittaminen tuli myös tekijälle tärkeäksi koska hän oli omakohtaisesti kokenut merenkulun muutoksen historiallisia vaiheita.